Kansallinen kaupunkipuisto

Ajatus kehittää Kotkaa viheralueiden ja puistojen näkökulmasta syntyi kaupunginvaltuustossa vuonna 1993. Samaan aikaan puistorakentaminen Kotkassa keräsi valtakunnallisia palkintoja. Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistui vuonna 2000, ja siihen sisältyi käsite: kansallinen kaupunkipuisto. Ympäristöministeriö myönsi Kotkalle kansallisen kaupunkipuiston statuksen vuonna 2014. 

Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on kertomus alunperin Itämeren ja Kymijoen antimien varaan syntyneestä linnoitus- ja rajakaupungista, joka sittemmin on vesivoiman ja hyvien sataminsa turvin kasvanut moni-ilmeiseksi satama- ja teollisuuskaupungiksi. Moderni Kotka on monimuotoisen vesiluonnon ympäröimä vehreiden puistojen palvelukaupunki. Kaupungin eri vaiheita ilmentävät historialliset alueet ja monumentit sekä rakennus- ja puistoarkkitehtuurin tuotteet ovat keskeinen osa tämän päivän ja huomisen Kotkan henkistä ja fyysistä identiteettiä ja imagoa. 

Kotkan Kansallinen kaupunkipuisto alkaa Lehmäsaaren eteläkärjessä, missä Itäisen Suomenlahden kansallispuisto päätyy. Kaupunkipuisto käsittää merialueet, merenalaisen luonnon ja historian ja nousee maihin Katariinan Meripuistoon. Kaupunkipuistolle keskeistä on ekologisen käytävän jatkuminen katkeamattomana, mutta toisaalta vahva kytkeytyminen kaupunkirakentamiseen. Puisto jatkuu läpi kaupunkirakenteen ja teollisuusalueiden pitkin Kymijoen haaroja kohti Valkmusan Luonnonsuojelualuetta. 

Kansallinen kaupunkipuisto ei estä kehittämästä kaupunkia, mutta se sisältää arvokkaan viestin menneisyydestä. Se sisältää ajatuksen kehittää kansallista kaupunkipuistoa olohuoneeksi kaupunkilaisille ja turisteille. Kotka pyrkii noudattamaan kaupunkipuiston kriteeristöä myös alueen ulkopuolisissa kohteissa, koska myöhemmin on mahdollista laajentaa puiston rajausta. 

otteita: Perustamisselvitys 2013